kauppa

Kuvassa näkyy pyöräteline sekä hevospuomi, johon sai hevosen kiinnitettyä.

Huittisten Osuuskauppa Karhiniemen myymälä, jonka v 1928 Huittisten Osuuskauppa perusti kyläämme. Lauttakylään Huittisten osuuskauppa oli vuoden 1905 alkupuolella avannut myymälän. Pääliikkeen lisäksi ryhdyttiin kylille avaamaan sivuliikkeitä. Huhtamo sai ensimmäiseksi v 1916 ja v 1923 sai Suttila oman myymälänsä ja Raijalaan avattiin pari vuotta myöhemmin.

(EP) Ennen osuuskauppa-rakennusta oli Tammela-tontilla ollut Höyläskä tyttärineen Marin ja Hiltan kanssa. Kauppa rakennettiin, kun kävin kansakoulua. Kauppa oli aluksi pieni. Kaupan johtokuntaan kuului mv Emil Paaavola, Hannes Kastari, Hulda Iso-Rautio ja Lauri Torpo.

Kaupanhoitajat vaihtuivat aika usein, v 1931 oli Kempeleeltä Durehaus Hilja Maria, joka ei oikein Huittisten murretta ymmärtänyt. Kävi kerran niin kun Kustaa Tirri oli joutunut odottamaan ja kauppias joutui välillä menemään sisälle, oli Kustaa todennut kauppiaalle, että hän ”kokottaa” tässä ulkona. Kauppias ihmetteli, että mitä se nyt mahtaa tehdä kun se ”kokottaa”.

32-34 oli kauppias Toivo Setälä. 1940-luuvlla oli kauppiaana Kaarle Nieminen vaimonsa kanssa. Osuuskaupan lopetettua toimintansa, osti tontin Pakkosen Sauli.

(IL) Itse muistan kylämme kauppapuotin, jonne koulumatkalla 40-luvun lopulla poikkesin ostamaan paperipussiin suklaajauhoa, koska karamellejä ei sodan jälkeen kaupassa ollut. Muistiini jäi, että kauppias seisoi tiskin takana. Jauholaareja ja kaikenkokoisia laatikoita oli paljon. Tiskissä oli myös sellainen levyn osa, jonka voi nostaa ylös ja kauppias pääsi asiakkaitten puolelle. Kaupan seinilläkin riippui kaikenlaista ostettavaa. Kaupassa oli myynnissä erilaisia ruuan alkuaineita kuten jauhoja, ryynejä, mausteita ja muuta kuivaa tavaraa. Valmiita ruokiahan ei 1940-luvulla ollut myynnissä. Juureksia ja perunoita viljeli jokainen itse, joko omalla tai vuokramaallaan tontilla. Maidosta, jos ei ollut omaa lehmää, oli tinki jonkun talon kanssa.

Sota-aika ja vielä sodan jälkeinenkin aika aiheutti kauppiaalle suuren työlisän, kun useat tavarat myytiin tietyn numeroista kuponkia vastaan. Ja nämä kupongit hänen piti tarkkaan tilittää eteenpäin.

Osuuskauppa toimi myös postin jättö- ja lähtöpaikkana, jonne huikanpääläiset kerääntyivät hyvissä ajoin odottamaan postin tuloa. Kaupassa sai tietoa kylän ja laajemmistakin maailman asioista. Kauppa oli siis Huikanpään postinjakelu- ja tiedonjakelupiste.

Huittisten osuuskaupan tiedoissa mainitaan v 1954 Karhiniemen kyläläiset olivat ostaneet myymälästä tarvikkeita yli 9 miljoonalla silloisella markalla. Myymälätoimikuntaan kuuluivat: Urho Lehtomäki, Hannes Iso-Rautio, Veikko Iso-Rautio, Paavo Unto ja Lyyli Käenmäki.

Osuuskauppojen jäsenille lähettiin Yhteishyvä-lehteä, jossa ilmestyi sarjakuva ”Sattuman Ville”, oli muuten lasten suosiossa. Ei silloin lehdissä yleensä lapsille sarjakuvia ollut.

Karhiniemen kylänraitti joskusKarhiniemen kyläraitti. Matti Hietasen kuva.

 

Ennen osuuskauppaa olleita myyntipaikkoja kylässämme.

Olen löytänyt maininnan, että v 1914 Simulan Kalle oli perustanut koneliikkeen, jossa myytiin mm polkupyöriä. Simula oli myöhemmin Runnin talo.

EP kertoo lapsuutensa kauppapuotia, Ketola-tontilla, erotettu Vähärautiolta. Puoti oli pirtin maantien puoleisessa päässä. Rakennus oli maalattukin, punaiseksi tietysti. Pariskunta oli Amanda ja Janne, joka oli syntynyt Kouhin Harjun torpassa.

Janne toi Sammusta Unntonmäestä Alma Sinisalon kaupasta tavaraa myytäväksi, jalkapatikassa hän matkan teki. Kantamuksensa taisi sentään useimmiten saada kuskin rattaille. Kaupasta sai hienoa ja palasokeria, kahvia ja sipulikaramellejä, ja tietysti myös tupakkaa. Sokerit ja kahvi olivat valmiissa kilon paketeissa, Sinisalossa pussitettu. Pussi oli puotinarulla sidottu. Karamellit kietaistiin truuttiin. Maantien puoleisessa päässä oleva pirtti oli kauppapuorina. Varasto ei ollut suuri, piirongin klahvissa riitti ihmeesti tavaraa. Pirtti muistutti enemmän tavallista asuinhuonetta kuin mitään kauppapuotia. Lukemattomat kerrat hain sieltä isälle Klubi 7 joka maksoi 3,75 mk. Joskus Manta pisti kouraan sipulikaramellin, Janne useammin. Virtasen pirtin ikkunan alla maantien laidassa kasvoi omenapuu, joka taitaa olla vieläkin siinä. Sen omenat olivat pieniä punakylkisiä kuin paratiisipuun omenat, ja happamiakin. Mutta pakkasta saatuaan maistuivat ne oivallisilta. Virtaska myi niitä litrakaupalla.

Janne ja Manta elivät kauppaliikkeestään huolimatta aikalailla eristettyä elämää. Kun meille Paavolaan kevättalvella 1926 tai -27 ostettiin radio ja Janne ja Manta kuulivat kerrottavan, että sillä kuului Helsingistä asti ilman mitään lankaa, uskoi Manta huolensa sanomalla: ”Kyllä nyt on kamalaa, kun Paavolassa on semmonen vehje, jolla kuulee kaikki. Emme mekään Jannen kanssa enää uskalla mitään puhua.

Myöhemmin samoissa tiloissa piti Jalosen Erkki sekatavaraliikettä. Hänen äitinsä Jalosen Iita toimi ”puotipuksuna”. Jaloset asuivat naapurissa ja kun näkivät ostajan tulevan pihaan, tulivat myymään. Vääräleuat keksivät kiusata Iitaa, että hän voi pitää liikettä auki ainoastaan kesällä, jolloin voi varpaitakin käyttää sormien lisäksi ostosten laskennassa.

Koiviston Viljo piti myös jonkinlaista liikettä 1930-40 luvulla, siellä oli muistaakseni radioita ja polkupyöriäkin välityksessä.

EP:n lapsuudessa suuremmat ostokset mentiin ostamaan Untonmäen ahteessa olevasta Sinisalon Alman puotista  jos ei sitten menty aivan Lauttakylään asti.

Osuuskaupan vieressä pitivät K-kauppaa Terttu ja Tauno Kastari. Tarkkaa aikaa en muista, ehkä 50-luvun  alkupuolelta 1970-luvun puolelle? Kastarin kaupasta isä toi, äitihän ei yleensä kotoaan minnekään mennyt, hamppariväärää, joka taisi olla teemakkaran kanssa ensimmäisiä kaupoista ostettavia makkaroita sodan jälkeen. Myös ranskanleipä taisi olla myös silloin saatavilla! Sitten taisivat Hietasen suku astua kaupanpitäjäksi.

Karhiniemen kaupatJouko Mattilan kuva, jossa näkyy myös Kastarin kauppa.

Viljo_Mattila_ja_Taisto_KulmalaKastarin kaupalla Viljo Mattila ja Taisto Kulmala.

kauppa 1966Matti Hietasen kuva vuodelta 1966.

Toivon lukijoilta lisätietoja näistä sekä myöhemmistä kauppiaista. Saisimme täydennystä kauppa-osioomme. Ja kuvat ovat tervetulleita.

 Irja-Liisa Marku 

Etsi